Joulun toivotukset

Olen luvannut itselleni harjoitella valokuvaamista ja opetella käyttämään Lightroomia & Photaria. Siispä tuunasin joulukortit kahdesta vähän epäonnistuneesta valokuvasta. Vielä riittää reenattavaa tälläkin saralla :).

22.12. Hiisi taajamassa, ilmaisut ulottumattomista

Treenattiin Espoossa Saarnilaakson koulun ympäristössä. Työskentely liinassa. Hiisillä kolme maalia, joista yksi umpipiilo (hiekkalaatikko), toinen puskassa koulun seinustalla ja kolmas puuterassin sisäpuolella, johon koira ei nähnyt eikä päässyt. Hajut tuntuivat liikkuvan hyvin, ja koira napsi maalit vaivattomasti yksi kerrallaan.

Junabongausta treenin jälkeen.

Plussat & miinukset

+ hyvä motivaatio, fokus ja keskittyminen asiaan

+ hyvä työstö, pointtaus ja itsevarma ilmaisu

+ ei vaikeuksia tehdä päätöstä rullan nostosta

– viimeisellä maalilla yritti rullan luovutuksessa jäädä vähän kauas minusta

15.12. Yolan ilmaisutreeni

Jolpposen kanssa käytiin eilen Espoonlahdessa vähän rullailmaisuketjua treenaamassa. Tuleva äitikoira saa nyt jäädä mammalomalle keskittymään mahan kasvatukseen ja rauhalliseen lenkkeilyyn.

Treeni

Tehtiin Yolan kanssa seitsemän ilmaisua irtorullilla, joista kuusi ensimmäistä saatiin tallennettua. Käytössä yksi maali (Päivi). Maalit vaihtelevin välimatkoin. Koira näki joka kerta, kun maali meni piiloon. Minulta apuina kyykistyminen rullan tuonnissa. Videot tässä.

Plussat ja miinukset

+ koira oli innokas ja keskittynyt

+ lähes virheettömät suoritukset

– ensimmäiseltä maalilta sekosi ja lähti rulla suussa tarkastamaan piilon, jossa kaksi viikkoa sitten oli kerran ollut maali

– kun maali oli ensimmäistä kertaa ”metsässä” (viimeinen videonpätkä), koira jäi miettimään pariksi sekunniksi ennen kuin toi rullan

Huomioita

Edelleen pitää olla tarkkana metsäisten ympäristöjen kanssa, koska ilmaisun tekeminen siellä on jostain syystä hirveän vaikeaa. Ilmeisesti Yola yhdistää metsän vahvasti etsimiseen, nostaa siitä kierrokset tappiin eikä kykene suorittamaan yhtä sujuvasti kuin muualla.

Niissä ympäristöissä, joissa ilmaisuketju sujuu, pitää muistaa jatkossa ottaa mukaan oma jatkuva liike koiran ilmaisun aikana. (Yola hakee rullan, ja minä liikun niin, että luovutus tapahtuu eri paikassa kuin lähetys.)

Pitänee myös miettiä, opetanko jonkun tietyn rullanluovutusasennon. Tässä treenissä luovutukset olivat rauhalliset. Minun kyykistyminen ehkä rauhoitti? Pitää myös testata, tuleeko säätöä, jos en kyykkää.

Pieniä mustapäitä muhimassa

Tänään käytiin ultrassa kurkkimassa Yolan kohtua, ja ainakin kuusi pientä mustapään alkua sieltä bongattiin köllöttelemästä. Pentujen todellista määräähän ei tiedä kukaan, mutta se on selvää, että Jolpponen on nyt tiineenä. Peukut pystyyn, että kaikki menee hienosti ja pikkuisia stabynaattoreita alkaa ilmaantua maailmaan tammikuun puolenvälin paikkeilla.

Hiisi: ilmaisu taajamassa, maali ylhäällä

 

Treeneistä ei ole kuvaa, mutta päivällä otin pari. Ei jumankekka, mikä turilas se onkaan :O. Urheasti aion yrittää pitää sen pitkässä karvassa tämän talven. Tässä ruskea karva näyttää huopaiselta, mutta oikeasti sillä on aika hyvät ja helpot narut.

Tiistai-iltana 8.12. oltiin rullakoiraporukan taajamatreenissä Espoonlahdessa. Paikassa oli jonkin verran trafiikkia, lähinnä koiranulkoiluttajia ja liikuntahallin kulkijoita. Treenin teemoja olivat liinassa etsiminen ja korkealla olevan maalihenkilön ilmaisut (kiintorulla).

Treeni

Ensimmäinen maali (Merja) istui pimeän leikkikentän reunalla sijaitsevan kiipeilytelineen päällä. Heti lähdössä keskittyminen oli hyvää, vaikka lähtöpaikka oli koirankusinen piennar. Löydöllä Hiisi nousi telinettä vasten, pointtasi hyvin ylös ja pyrki lähelle. Pienen piippauksen jälkeen nosti rullan.

Toinen maali (Laura) makasi selällään reilun metrin korkeudessa kivimuurin päällä n. 20 metriä koulurakennuksesta. Nopea reaktio, mutta tarkennus vei hetken, kun haju ”katosi” muurin toisella puolella. Hiisi taisi lopulta bongata maalin silmällä, pomppasi muurin päälle nostamaan rullan. Näytölle mennessä ei enää hypännyt muurille vaan nousi muuria vasten.

Kolmas maali (Tanja) istui koulun betonimuurilla. Hiisi nousi muuria vasten, pointtasi taas hyvin ylös ja nosti rullan.

Plussat ja miinukset

+ Kaikissa ilmaisuissa Hiisi pointtasi vahvasti tai pyrki mahdollisimman lähelle maalia ennen rullannostoa. (Loikka muurin päällä maanneen maalimiehen luo!)

+ Rullannostossa ei jäänyt liian pitkäksi aikaa odottamaan suorapalkkaa vaan nosti nopeasti, kun oli pointannut ja tiesi, ettei pääse perille asti.

+ Keskittyi erinomaisesti työskentelyyn, vaikka taajamaetsinnästä ja liinassa etsimisestä on vasta hyvin vähän kokemusta.

+ Palkkaantui erittäin hyvin märkäruuasta maalimiehillä ja loppupalkkana & ekan maalin jälkeen jalkapallosta.

– Keskeytti ensimmäisellä maalimiehellä palloleikin hetkeksi ja jäi katselemaan, kun vierestä kulki koiranulkoiluttajia.

Muuta

Jäljesteli asfaltilla ja nurmella erittäin innokkaasti treeniporukan jälkiä (toisen ja kolmannen maalin välissä). Jäljesti jopa pistot, joita oli tehty, kun oli käyty tsekkaamassa mahdollisia piiloja.

Treenipäiväkirja

Jokapäiväisistä kuulumisista kirjoittaminen tuntuu turhalta, kun arki on niin samanlaista päivästä toiseen. Lenkkeillään, touhuillaan kaikenlaista ja treenataan. Niistä pikkujutuista tulee sitten kertoiltua Facebookissa. Oma mielenkiintoni on eniten suuntautunut pelastuskoirajuttuihin, joten jatkossa pyrin kirjoittamaan joka treenistä ainakin jotain. Blogin ideana on siis vastedes palvella lähinnä minua itseäni treenipäiväkirjan muodossa. Monesti treeniblogit taitavat olla sellaisia, joita pääsee lukemaan vain kutsuttuna, mutta ehkäpä sellainen ei ole tarpeen.

Juuri päättyneen kauden Hiisi treenasi raunioilla. Kaikki treenit tehtiin suorapalkalla, koska halusin keskittyä hajun loppuun saakka työstämiseen ja siihen, että koira tekisi kaikkensa päästäkseen maalin luo. Hiisi toimikin mukavan itsenäisesti ja työsti hajut loppuun. Lieveilmiönä saatiin kuitenkin ongelmia  rako- ja umpipiilojen ilmaisuissa. Koiran päähän syntyi ehkä liiankin vahvaksi ajatus suorapalkasta. Kun palkkaa ei tullutkaan, tuli suuri hämmennys. Hiisi kokeili kaikenlaista, mutta ei vain putkiaivoissa syttynyt ajatusta, että ilmaisuakin voisi kokeilla. Metsässä ilmaisut ovat onneksi kuitenkin edelleen toimineet vanhaan malliin, kun niitä on siellä esimerkiksi pressuilla peitettyjen maalien kanssa testailtu.

Hiisi etsimässä Korson raunioradalla viime kesänä. (c) Leena V

Tämän hetken treenisuunnitelma Hiisin kanssa on siis treenata niin, että ilmaisutreenien pääpaino on joko itsenäisyydessä tai rako- ja umpipiiloissa. Itsenäisyystreeneissä pointtina voi olla vaikkapa erityisen pitkä ilmaisuetäisyys, näköyhteyden puute tai esimerkiksi minun liike koirasta poispäin ilmaisun aikana. Jos treenipaikasta löytyy umppareita, rakopiiloja tai sopivan helppoja korkeita piiloja, ilmaisua on tarkoitus palautella mieleen niin, että olen aluksi itse melko lähellä koiraa, kun se tekee päätöksen aloittaa ilmaisun. Siinäkin etäisyyttä aletaan pidentää nopeasti, kun homma alkaa sujua minun läsnäollessani.

Yolan kanssa meillä on irtorulla-tekniikalla kasattu ilmaisuketju lyhyen matkan päästä aika kivasti paketissa, mutta jostain syystä ilmaisun siirtäminen metsään on tuottanut suuria vaikeuksia. En ole keksinyt, mikä siellä mättää. Prakaako ilmaisuketjuun keskittyminen, kun mieli ja nenä haluavat niin kovasti etsimään? Ajatus etsimisestä on niin valtavan motivoivaa ja jopa ylivireeseen kohottavaa, että ilmaisuketjun vahvuus ei vain vielä riitä? Erityisen hankalaksi on havaittu tilanne, jossa löytöä edeltää pienikin määrä etsimistä ja nenänkäyttöä. Hyviä treenejä on toistaiseksi saatu siten, että ensin on tehty ketju maali näkösällä. Sitten maalia on toisto toistolta siirretty enemmän piiloon. Lopulta koira on tehnyt virheettömästi ilmaisun, jossa se lähetetään jopa metsän puolelle. Ehkäpä erityisen hidas ja huolellinen eteneminen on tässä kohtaa avain onnistumiseen.

Hiisi & Yola lokakuussa 2015

Ihmetellään siis sitä, pakitetaan pari askelta ja edetään varovasti askel askeleelta. Jos hyvin käy, Yola jää piakkoin äitiyslomalle. (Ja ei. Isä ei suinkaan ole tuo kuvassa herkistelevä kotoinen kikkarapäämme.) Jos pikku stabynaattoreita on tuloillaan, niin niiden isäpappa on sitten tämä. Ultrakuvaa ihmetellään (toivottavasti blogissakin) viikon päästä!

Kesäkuulumisia

Yola ei tullut kantavaksi kevään astutuksesta, joten pentuprojekti jatkuu seuraavista juoksuista uudella uroksella. Penneleitä siis ehkä luvassa jouluksi. Kun penikoita ei tullut, niin päätettiin päräyttää Jolpposen kanssa luonnetestiin. Etukäteen vähän emmin, että onko liian aikaista, sillä Yola oli asunut meillä vasta puolisen vuotta. Lisäksi Yolan erittäin tärkeä luottohenkilö Kati-omistaja oli reissussa mukana, joten vähän pohditutti, miten mahtaa testin paineessa käydä. Hakisiko koira vaikeassa tilanteessa tukea Katilta vai haluaisiko olla minun kanssani testiradalla.

Turhaan olin ollut huolissani, sillä ihan omin jaloin Jolpponen testistä selvisi. Välillä toki puntti tutisi kovastikin, ja etukäteen olin arvellut, että esimerkiksi kelkka tulee olemaan koiralle vaikea paikka. Tästä pääset katsomaan Yolan testivideot sekä tuomarin kommentit. Yhteispisteitä saatiin 140 ja kolme plussaa eli laukausvarma. Miinuksia ei tullut mistään osa-alueesta. Tässä erittely ja jokunen oma kommenttini sulkeissa:

Yhteispisteet 140 +++
toimintakyky +1b = kohtuullisen pieni (kelkka oli tosi huono, mutta pimeä huone erinomainen)
terävyys +1a = pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua (ihan pienen murinan oli tuomari lopulta saanut aikaan)
puolustushalu +1 = pieni (haukahti sivullani ja väisti sitten taakseni)
taisteluhalu +2b = kohtuullisen pieni (vieras lelu ei kiinnostanut, omassa lelussa roikkui ja vastusti kohtuullisesti)
hermorakenne +1b = hermostunein pyrkimyksin (paineistui selvästi)
temperamentti +1 = erittäin vilkas (keskittyminen hajoaa herkästi)
kovuus +1 = hieman pehmeä
luoksepäästävyys +3 = hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
laukauspelottomuus +++ = laukausvarma (pieni reaktio, mutta tulkittiin erittäin vilkkaan temperamentin piikkiin)

Yolan kanssa on treenailtu hakua noin kerran viikossa. Treenien teemana on ollut pääasiassa ilmaisu, ja rullailmaisun rakentaminen jatkuu verkkaista tahtia. Jolppo on aika erilainen oppija kuin Hiisi, ja erittäin vilkas temperamentti aiheuttaa vaikeuksia nimenomaan ilmaisuketjuun keskittymisessä. Vaikka toistoja alkaa olla takana jo ihan hyvänoloinen määrä, Yolalla herkästi hajoaa pakka, jos se havaitsee jotain kiinnostavaa tai jos itse erehdyn vaikkapa liikauttamaan kättäni väärällä hetkellä. Rullan tuonti sujuu jo ihan hyvällä varmuudella, mutta näytölle lähtiessä koira saattaa saada täydellisen blackoutin. Toistoja ja apuja tarvitaan siis aivan erilainen määrä kuin aikanaan Hiisin kanssa. Mutta ehkä se vielä oppii, ennen kuin molemmat kuollaan vanhuuteen ;). Etsimisessä fokus sen sijaan säilyy hyvin itse asiassa. Hajua työstäessään Yola on mukavan helppolukuinen, ja tähän mennessä se on jaksanut hyvin tarkentaa hajut loppuun asti. Raunioilla se seuraa hyvin minun liikkumistani, eikä mitään hurjia parinsadan metrin irtoamisilmiöitä ole nähty.

Hiisi on treenannut raunioita ja tunnistusjälkeä (tai oikeastaan mantrailingia). Erilaiset alustat ja ympäristöt eivät selvästikään ole ongelma. Juoksunarttujen hajut raunioradalla sen sijaan ovat. Samoin taajamajäljillä toisten koirien merkkailut kiinnostavat ajoittain enemmän kuin ihmisjäljen seuraaminen. Vähän alkaa olla mitta täynnä tuollaisen äijäuroksen kanssa treenaamista. Lienee sanomattakin selvää, että jos uroskoiran elämän suurin kiinnostuksen aihe ja motivaation lähde ovat narttukoirat, niin sen kanssa harrastaminen ei ole hirveän palkitsevaa. Tylsäähän se on miettiä vain ja ainoastaan motivointijuttuja voimakkaasti sukupuoliviettisen uroon kanssa. Metsässä näitä ongelmia ei ole, mutta taajamien kusisilla pientareilla ne oikein erityisesti korostuvat. Pallitonta elämää tulee siis jonkin verran pohdiskeltua. Joku fiksumpi tyyppi olisi varmaan napsaissut häiritsevät killuttimet pois jo aikaa sitten, mutta minä hölmö se vain jaksan vääntää :).

Eipä me sitten paljon muuta olla touhuiltu kuin mökkeilty, ulkoiltu ja vähän opeteltu etsimään geokätköjä. Hiisi onkin jo aika kärppä niitä löytämään ja ilmaisemaan.

Särmä löytäjä & Hömppä assari

Näin lähestyt naarasta saamatta turpaasi. Not.

Hissukka täytti 7.7. viisi vuotta ja Jolperi 11.7. kolme vuotta. Kuten näkyy, kuva on ekoilta synttäreiltä.

Sitten vähän synkassa röhnötystä.

Vesikoiramaista nautiskelua mökkimaisemissa Visuvedellä.

Hiisin luonnetesti & Yolan pennut

Kaikenlaista on taas touhuttu, mutta bloggailu on jäänyt vähemmälle. Jolpposen kanssa käytiin näyttelyreissulla Lappeenrannassa/Imatralla. Sieltä saatiin mukaan EH. Juoksut alkoivat reilusti etuajassa, ja jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, Yolalle syntyy Coastal Stars -pentue parin kuukauden kuluttua. Kirjoittelen pentuhommista lisää sitten, kun tiedetään, onko pieniä mustapäitä tulossa.

Hissukka pääsi vihdoin ja viimein luonnetestiin, jossa tuomareina Auli Kiminki & Pirjo Ojala-Laine. Ihan tuttu epeli siellä temmelsi, eli ei tullut yllätyksiä. Kiva ylläri minun mielestäni oli kuitenkin se, että uudessa luonnetestiarvostelussa on tarkennettu pisteytystä toimintakyvyn, terävyyden, taisteluhalun ja hermorakenteen osalta. Esim. hermorakenteen ykköseen mahtuu niin monenlaista viheltäjää, että on kiva tietää, onko koira ns. vahva vai heikko ykkönen. Herra Hipperström suoriutui ihan mukavasti ja sai yhteenvetokommentin: ”Kiva, reipas koira, jonka kanssa on varmasti ilo harrastaa.”

(c) Outi Toni

Pisteitä saatiin yhteensä 172 +++. Osa-alueet jakautuvat seuraavasti:

toimintakyky: kohtuullinen +1a
terävyys: ei osoita lainkaan terävyyttä +1b
puolustushalu: kohtuullinen, hillitty +3
taisteluhalu: kohtuullinen +2a
hermorakenne: hieman rauhaton +1a
temperamentti: vilkas +3
kovuus: hieman pehmeä +1
luoksepäästävyys: hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin +3
laukauspelottomuus: +++ laukausvarma

Luonnetestivideot voi katsoa tuolta: https://www.youtube.com/playlist?list=PLssDtLlazghUVOLcU81BUper2xze-Ovd_.

Tässä linkki luonnetestin arvosteluohjeeseen, jossa selitellään noita toimintakyvyn, terävyyden, taisteluhalun ja hermorakenteen a- ja b-kohtia: http://www.kennelliitto.fi/sites/default/files/media/luonnetestin_arvosteluohje_01012015.pdf

Hiisin torstaipalautus & Yolan rullailut

Viime torstaina Hiisi teki palauttavana treeninä kaksi ilmaisua. Hyvin meni ja lujaa. Kovasta vauhdista huolimatta jarrutti aina hyvin ennen maalimiestä. Kerran oli ehkä koskettanut ihan kevyesti kuonolla tai sitten kaulassa roikkuva rulla kosketti maalimiestä.

Yolan kanssa ollaan paneuduttu rullatreeneihin sekä tehty target-maahanmenoja. Kotona treenattu rauhallista pitoa, luovutusta ja tuontia. Ulkona pelkkää tuontia 3-4 toistoa kerrallaan. Mälväys ja pureksiminen on vähentynyt, mutta sitä esiintyy vielä, varsinkin jos pidennän pitoaikaa. Kovasti häiriintyy, jos toisessa kädessä on nami tai jos kädessä on ollut paljon nameja (jää tuijottamaan namikättä ja jähmettyy täysin siihen).

Ei juurikaan syljeksi rullaa luovutustreeneissä, tuontitreenissä joskus. Vaikeinta sille tuntuu olevan nahoissaan pysyminen. Koko koira on ihan täynnä muurahaisia, kun niin kovasti on tekemisestä innoissaan. Yksi erittäin onnistunut rullantuontitreeni tehtiin puoleen sääreen ulottuvassa lumihangessa (= heti rullasta kiinni ja välittömästi tuonti minulle). Muuten treenien onnistuminen on vaihdellut. Maalimiehelle menee suoraan ja lujaa, mutta selkeästi hankalat kohdat ovat rullan ottaminen suuhun (tanssahtelee ja sählää ensin jonkin aikaa paikallaan maalimiehen edessä) tai siinä, että ei lähde välittömästi tuomaan sitä minulle (tanssii ja sählää rulla suussa maalimiehen edessä). Jatketaan siis harjoituksia, jotta saadaan tosi paljon toistoja alle. Pitoa ja luovutusta treenataan sivulla sekä rullan noutoa maalimiehen kädestä. Targetille maahanmenoa myös.

Seuraamiseen olen kokeillut erilaisia tapoja saada Yola tajuamaan, mitä haluan. Naksulla olen vahvistellut perusasentoa ja kontaktia. Liikkeessä seuraamista ollaan tehty lihapullan kanssa imuttamalla ja välillä pallo kainalossa. Imuttaessa tuo ahmatti tuntuu olevan niin tiloissa, ettei varmasti tajua yhtään, mistä palkka tulee. Pallo kainalossa tajuaa ehkä jotain. Jatketaan ja odotellaan lampun syttymistä.

Tiistairyhmän hakutreeni

Tiistai-iltana treenattiin Malminkorven S-marketin parkkiksella ja sen tuntumassa. Ensin luoksepäästävyystreeniä niin, että seuruutan koiraa ihmisen luokse ja käsken istumaan. Sitten juttelut ja kättelyt ja lopuksi ”testaaja” koskettaa koiraa ja nostelee sen etutassut. Tällä kertaa ei muita koiria rivissä. Pariin kertaan tehtiin tämä kahden henkilön kanssa ja sitten vielä pari kertaa sama mutta niin päin, että koira istuu sivulla ja ”testaaja” tulee meidän luokse tekemään samat. Ihan hyvin meni. Kerrankohan Hiisi nousi seisomaan ja nuuhkaisi ”testaajaa”. Mutta ei mitään törkeää, kuten vasten hyppimistä.

Itse hakutreenissä Hiisillä oli neljä maalimiestä, joista kolme parkkiksen laidalla ja yksi kärryparkin takana. Pitkään aikaan ei olla hakua taajamassa treenattu, metsissä vain pyöritty. Ympäristön tapahtumat näkyikin koirassa jonkinlaisena keskittymisvaikeutena ja hajamielisyytenä. Samoin Hiisiä häiritsivät kovasti toisten koirien hajut, joita lumipenkkoihin oli runsaasti ruiskuteltu. Parkkipaikan lamppujen loisteessa saatiin treenit videolle, joten tässäpä Hiisin treeni ukko ukolta (tai akka akalta).

Tarkoituksena tehdä muutama nopea hajuntyöstö + ilmaisu häiriöisessä taajamaympäristössä. Kuvittelin, että treeni olisi helppo, mutta ei sitten ilmeisesti ollutkaan. Jotenkin Hiisi ei ollut oma itsensä ja rullan tuonnissa oli mielestäni normaalia hitaampi (palautti ravilla). Ehkä edeltävän sunnuntain rankka e-treeni painoi vielä jaloissa? Tai ehkä kaupan parkkiksen häiriöt olivat oudokseltaan liikaa, kun takana on ollut pitkä tovi pelkkiä metsätreenejä.

Hyvä reaktio hajuun ja suoraviivainen eteneminen maalimiehelle. Oli koskettanut ihan kevyesti maalimiestä ja nostanut rullan. Oli jo tuomassa rullaa mutta penkan harjalla ajatus katkesi, kun lähelle ajoi auto, jonka takaluukku avattiin ja paiskattiin kiinni. Korjasi itse palaamalla takaisin maalimiehelle ja nostamalla rullan uudelleen. Siitä lähtien ilmaisu ok. Näytöllä hyvä käytös.

Ennen hajun saamista jäi kiinni koirankusiin ja hoiteli omia bisneksiään siinä samalla. Jatkoi kuitenkin (jälkeä pitkin?) ja teki moitteettoman ilmaisun. Näytöllä taas hyvä käytös.

Oltiin häiriöisessä paikassa autojen ja ihmisten keskellä, joten jouduttiin aluksi vähän odottamaan. Maalimies oli kärryparkin takana, mutta ehkäpä koira ei siellä kohtaa osannut tulkita maalimieheksi tai sitten häiriöitä oli liikaa. Hiisi kyllä nuuhkaisi, mutta ei näyttänyt siltä, että olisi edes miettinyt ilmaisua. Häiriöinä oli pari ohikulkijaa, lähellä olevassa autossa haukkuvat koirat ja koiranpissat lumessa. Kun Hiisi ei reagoinut, lähetin sen käskyllä. Käskyn saatuaan koira olikin taas tilanteen tasalla. Ilmaisu ja maalimieskäytös ok.

Viimeinen mm taas puskan puolelle, kun ajateltiin, että se olisi helpompi. Koira näki maalimiehen lähtevän ja kytkin liinankin irti, kun autoliikenne taukosi ja oli rauhallisempi hetki. Jotain outoa tässäkin oli, sillä Hiisi oli jo menossa (jälkeä pitkin) oikeaan paikkaan, mutta käänsi kurssin ja näytti nuuhkivan muita hajuja. Kutsuin siis koiran ja ohjasin sen tarkastamaan metsänreunan. Hyvin totteli, ohjautui ja ilmaisi.