Tänään otettiin jäljelle vähän haastetta. Pituutta 300 metriä, ikää tunti, keppejä kuusi, polun ylitys ja yksi ysikympin kulma. Sitä ennen hömpöttelyä Heimon ja Ennin kanssa sekä pari esinettä esineruudusta. Esineruutu otettiin varman päälle kahdella omalla lelulla. Hanna hetsasi, vei lelun ruutuun ja jätti piiloon, niin että Hiisi joutui käyttämään nenää. Ihan innokasta toimintaa ja patukkapalkkaus. Ei parasta, mitä on nähty, mutta tarpeeksi hyvää. Kahden jälkeen lopetettiin.
Keli oli aika kuuma ja hiostava. Hiisin jälki meni aika läheltä suopursualuetta, mutta pursut eivät tainneet nyt ihan kauheasti tuoksahtaa nenään. Ainakaan itse en haistanut (vaikka viimeksi haistoin). Hiisi oli tällä kertaa rauhallinen valjaita pukiessa. Kerran piippasi ihan hiljaa. Taisi vielä painaa koivissa esineruutu ja höntsäys… Iisiä menoa itse jäljellä myös. Hiisi teki töitä tarkasti ja varmasti, mutta tällä kertaa jäljestyksestä puuttui sellainen kiihkeys, jota olen tottunut näkemään. Alusta loppuun työskentely oli kuitenkin ihan samanlaista. Ei siis väsähtänyt loppua kohti. Kepeillä käyttäytyi vähän kummallisesti. Se kyllä ilmaisi selkeästi kaikki kepit, mutta tällä kertaa ei nostanut yhtäkään. Vähän ihmetytti että miksi, kun aiemmin on nostellut niitä innoissaan. Kulma meni ihan askeltarkasti. Nou problemos.
Ensi kerralla sitten ihan lyhyttä jälkeä, keppejä ja bileitä!
Hiisin ja Yolan blogi 