Hiisin ja Yolan blogi

espanjanvesikoira Hiisin & stabyhoun Yolan treenejä ja touhuja

Jäljet 9, 10, 11 ja 12 + muuta reenisälää

Jätä kommentti

Super-Hissu tuumailevaisena

Viikon sisään meille tuli vähän puolivahingossa aikamoinen jälkiputki. Lauantaina reenailtiin kulmia kahden lyhyen jäljen verran ensin ruohovoittoisella pohjalla ja sitten tosi kuivalla hakkuuaukealla. Toista jälkeä tehdessä jäljen päältä kipitti hirvi pienen vasan kanssa, joten tallasin tietty Hiisille jäljen hirvien jäljen päälle. Hyvin menivät molemmat, ja hyvää työskentelyä alusta loppuun. Kuivalla hakkuupohjalla haju levisi selvästi enemmän, joten koiran työskentelykin oli laajempaa.

Sunnuntaina jäljestettiin kakkosluokan kilometrin mittainen kisajälki hankalassa maastossa. Olin nimittäin talkoilemassa PKY:n jälkikisoissa, joissa meidän jälkikoutsi Heikki ratamestaroi. Hienosti Hiisi jäljen selvitti, vaikka kävikin niin, että armoton kakkahätä yllätti Hiisin kesken kaiken, ja siinä touhussa jälki hetkeksi katosi. Odottelin koiran ratkaisua, mutta Hiisi ei vielä itse tajunnut lähteä takaisin päin, vaan kääntyi kyselemään minulta, että mitä nyt tehdään. Palattiin sitten hieman takaisin, ja Hiisi nosti jäljen oma-aloitteisesti. Tämän pikku hässäkän seurauksena viitoskeppi jäi nostamatta.

Eilen vuorossa olikin sitten ykkösluokan kisajälki. Yksi kilpailijoista keskeytti kisan tottiksen jälkeen, joten päästiin Hiisin kanssa hommiin ja saatiin janalle jopa tuomari Virve arvostelemaan meidän lähetys- ja janatyöskentely. Noh, odotukset eivät olleet korkealla, koska janaa on harjoiteltu viimeksi viime kesänä muutaman lähetyksen verran. Ilmeisesti hakua treenataessa Hiisille on kuitenkin tullut jonkinmoinen visio siitä, että olisi suotavaa edetä sinne, mihin ohjaaja näyttää.

Hiisi naulasi katseensa janan takamerkkiin melkein heti lähetyspaikalla ja sai samalla hajun itse jäljestä. Odotti kuitenkin hienosti ja keskittyi hyvin lähetystilanteeseen. Lähetyksestä Hiisi eteni hienosti kohti takamerkkiä janan puoleen väliin saakka, mutta sitten jäljen haju voitti ja imaisi Hiisin mukaansa vasemmalle. Jälki nousi nopeasti, ja Hiisi lähti erittäin vauhdikkaasti jäljestämään. Ensimmäiset kolme keppiä nousivat vaivattomasti, mutta kova vauhti ja kiihkeä mielentila kostautuivat sen verran, että neloskeppi jäi metsään. Vire oli jäljelle liian korkea, mutta harjoitus oli silti erittäin hyvä! Nyt ehkä tiedän, mitä odottaa kisatilanteessa. Tämä oli myös kullan arvoista kisatreeniä minulle! Tuomari antoi meille janatyöskentelystä pisteitä 38/40. Kaksi pistettä sakotti siis siitä, ettei Hiisi edennyt janaa jäljelle saakka.

Esineruudussa käytiin ennen jälkeä. Sieltä nousi hienosti kaksi esinettä erittäin hyvällä motivaatiolla. Tässä ei vielä olla kisatasolla, mutta hyvin Hiisi on jo oppinut uppoamaan syvälle ruutuun. Etsintä on myös erittäin motivoitunutta ja nenä on hyvin auki. Ei sähläystä eikä juoksentelua, vaan vauhdikasta ja motivoitunutta työskentelyä. Palautusvauhti on hyvä, iloista ja oikein innokasta laukkaa. Motivaatio koko esineruutusuoritukseen on nyt oikein hyvällä mallilla, kunhan en vaan itse pilaa tätä!

Tottista otettiin sunnuntaina ihan vähäsen. Paikka oli Hiisille vaikea ja samaan aikaan kentällä oli toinenkin koira hommissa. Pari seuraamispätkää, muutama käännös oikeaan, liikkeestä seisomista ja liikkeestä maahanmenoa. Keskittyminen oli ihan jees, mutta paljon jää vielä puuttumaan siitä, mitä se parhaimmillaan on. Ehkä tästä vielä joskus hyvä tulee…

Hajuerottelua treenaillaan pikku hiljaa. Tällä tähtäämme siihen, että Hiisi jossain vaiheessa jäljestää sen ihmisen hajua, joka sille annetaan. Tunnistusjäljen tavoitteena on kaiken kaikkiaan suunnata Hiisin jäljestämistä nimenomaan ihmisen hajuun, eikä esimerkiksi rikkoutuneen maan tuoksuun. Olemme vasta ihan alkuvaiheessa, eli harjoittelemme hyvin rauhalliseen tahtiin pikku hiljaa pieniä sarjoja yksinkertaisella purkkiradalla. Jospa tästä jaksaisin vielä joskus oman postauksen tehdä =).

Rauhallista mielentilaa koiralauman mukana harjoittelemme myös säännöllisesti. Muutaman kerran viikossa olemme tätä treenailleet, ja aina tilaisuuden tullen käymme pikku kimppakävelyillä hihnassa. Pienessä porukassa kaikki sujuu hienosti, mutta kierrokset nousevat nopeasti liikaa, jos joukossa on nuoria narttuja tai monta koiraa. Tässä kehitystä todennäköisesti tapahtuu hyvin hitaasti, joten kunhan katsellaan.

Huomenna treenataan vähäsen hakua, mutta viikonloppu chillaillaan Visuveden mökkimaisemissa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s