Alma hakumetsässä

1.8.2012 by Sanna 4 kommenttia

Hiisin äidin Alman kanssa ollaan käyty yhteensä neljä kertaa hakuilemassa. Viime viikolla Alma pääsi Hiisin korvatulehduksen takia tuuraajaksi pk-hakuryhmän treeneihin. Alman mielestä ihmisten etsiminen metsästä on tosi ihanaa, ja kun yhden löytää, niin se haluaisi äkkiä etsimään lisää. Uutta pk-porukkaa se ei ihmetellyt lainkaan, vaan oli oma hurmaavan iloinen itsensä ja nautiskeli lässytyksistä, kehuista ja huomion keskipisteenä olemisesta.

Eilen kokeiltiin ensimmäistä kertaa, mitä Alma tuumaa, kun ihmiset ovatkin jo valmiiksi piilossa alueella. Alma olikin aika ihmeissään tästä uudesta käänteestä. Partioitava hakualue oli melko iso ja tuulet vähän vaikeat. Alma ei ollut ihan kärryillä siitä, mitä pitäisi tehdä, joten se päätti pienen onnenhepulihöntsyilyn jälkeen kävellä vain minun perässäni. Lopulta nenään osui kuitenkin piiloutuneen ihmisen haju, ja siitä alkoi vimmattu hajun tarkentaminen. Videonpätkän treenin viimeisestä löydöstä voi katsoa täällä.

Suuri riemuhan siitä sitten ratkesi, kun ihminen vihdoin löytyi =). Alma on takuulla yksi iloisimmista koirista, jonka olen tavannut. Almasta myös näkee, että haku on sen juttu. Sen riemukkaat ilonpurkaukset hakumetsässä alkavat väkisinkin naurattaa.

Hakuilun lomassa olen alkanut rakentaa Almalle ajatusta siitä, että ihmisenkin kanssa voi leikkiä. Eilen Alma innostuikin jo pieneen vetoleikkiin metsästä löytyneellä lapasella. Alma ei toki (vielä) taistele samalla intensiteetillä kuin Hiisi, mutta nopeasti se tajusi idean. Leikistä se ainakin nauttii kovasti, sillä pienikin leikkisä liike saa Alman saman tien innostumaan. Vieras leikkiesinekään ei yhtään häirinnyt. Alman leikkivideo löytyy täältä.

Sen lisäksi, että Alman kanssa treenaaminen on huisin hauskaa, sen seura tekee selvästi hyvää Hiisin käytökselle. Treenien jälkeen käyn niiden kanssa lenkillä, ja siinä on hyvä tilaisuus harjoitella Hiisin hallintaa toisen koiran läsnäollessa. Yleensä komennan Hiisin paikkamakuuseen siksi aikaa, kun otan Alman ulos autosta ja naksuttelen tai leikin Alman kanssa.

Lenkillä koirat eivät saa leikkiä ilman lupaa, ja Hiisin on tultava käskystä luokse vaikka kesken leikin. Kun annan luvan leikkiä, niin Alma ja Hiisi vilkaisevat nopeasti toisiinsa, ja sitten leikitään hippaa niin, että tanner tömisee =). On tosi mukava huomata, että Hiisi osaa laskea kierroksensa käskystä ja kykenee leikkimään nätisti narttukoiran kanssa. Ei siis yritä hyppiä Alman selkään eikä survoa kuonoaan sen hanuriin. Toki hyvän käytöksen edellytys on se, että puutun heti, jos Hiisin ”ilme” näyttää siltä.