Aamupäivällä osteopaatti soitti ja tarjosi akuuttiaikaa iltapäivällä, vieläpä Tampereelle. Kyllä kannatti pistää viimeiset pennoset siihen lystiin, koska Kaiperla sai Hiisin taas kuntoon. Hiisin takaselkä oli jotenkin vinksallaan (muistaakseni joku nikama vähän huonosti tms.).
Kaiperla kyseli, oliko Hiisi loukannut itsensä jotenkin talvella. En päivällä muistanut, mutta hetki sitten tuli mieleen yksi kerta, kun Hiisi oli loikkaamassa auton takakonttiin vähän ahtaaseen väliin, mutta lipesi ja putosi puolittain kyljelleen maahan. Oliskohan ollut sitten siinä. Pitää muistaa, että jos jotain tällaista vielä sattuu, niin heti vaan koira tsekattavaksi, ettei pääse syntymään mitään pitkäaikaisia jumeja.
Käsittelyn jälkeen Hiisi päätti vuorostaan hoitaa osteopaattia. Alkulämmittelyksi pussaili kevyesti käsivartta ja työnsi sitten kielen korvaan. Kiva =). Parin tunnin päästä Hiisi venytti takapäänsä oikein nautinnollisesti aivan ääriasentoon. Sitä se ei ollutkaan tehnyt pitkään aikaan. Lisää kovaa ajoo ja tsekkauksia noin parin kuukauden välein. Kylläpä nyt tuntuu selkäjumisesta omistajastakin hyvältä!