Tässäpä superhieno kuva viikko sitten lauantaina tehdystä etsintätreenistä. Ideana oli saada koiralle aikaan pikku etsintätehtävä, koska koko syksy ollaan tehty melkeinpä pelkästään ilmaisutreenejä erilaisilla kiemuroilla ja maalihenkilöt ovat aina löytyneet hyvin nopeasti.
Kuvassa näkyy oranssilla merkittynä noin puolen hehtaarin kokoinen alue, joka käytiin läpi. Sininen nuoli merkkaa tuulen suuntaa alueen pohjoisrajalla. Sininen tähti on maalimies. Sininen soikio on paikka, jossa koira selvästi reagoi ja punaiset soikiot ovat paikkoja, joissa koira teki ilmaisun. Vihreä laatikko on auto, josta lähdettiin kaartaen kentälle. Kentän ja metsän rajalla on erittäin jyrkkä nousu, eli kenttä jää kuoppaan.
No eipä tietty mennyt ihan suunnitellusti tämä treeni. Oli sovittu, että maalimies on kentän pohjoispäässä sijaitsevan jyrkän rinteen puolivälissä. Koira sai ensimmäisen kerran hajun maalimiehestä jo pienen vihreän ympyrän kohdalla. Saman tien kun puin etsintävermeet, Hiisin nenä alkoi käydä ja se katseli nuuskutellen kohti kentän pohjoispäätä. Seuruut ja paikkamakuut olivat ok, seuruutin siis alueen etelärajalle ja annoin luvan etsiä.
Koira lähti länteen ja minä perässä. Lähdettiin sitten nousemaan rinnettä loivasti ylös kohti itää, koska siinä kohtaa tuuli tuntui käyvän idästä. Noustiin rinteen päälle ja kaarrettiin lopulla itään. Olin aika ihmeissäni, kun löytöä ei tullut, joten ajattelin, että ehkä maalimies olikin ehkä ehtinyt kauemmas. Tässä kohtaa koira oli jopa käynyt kymmenen metrin päästä maalimiehestä, mutta tuuli oli myötäinen, joten ei hajua eikä löytöä.
Tehtiin sitten laaja kierros pohjoisen kautta länteen, ja sinisen soikion kohdalla koira reagoi vähän. Lähdettiin laskeutumaan kohti alueen eteläistä kulmaa, ja koira teki ison kaarroksen länteen. Kaarrokselta palattuaan lähti määrätietoisesti kohti punaista soikiota alueen etelärajalla ja teki elämänsä ensimmäisen valeilmaisun. Harmillisesti en vain tiennyt sitä valeeksi ja hyväksyin :/. Näytölle mentiin juurikin tuohon punaiseen ympyrään, josta koira ei osannut jatkaa. Rullan otin siinä kohtaa pois kaulasta, koska tiesin, että maalimiehellä oli irtorulla varmistimena.
Jatkettiin matkaa muistaakseni kentän reunaa pitkin itään. Yhtäkkiä koira spurttasi lujaa kentän eteläreunaa kohti, jossa oli asuintalo ja ihmisiä ulkona pihatöissä. Annoin koiran juosta melkein talolle asti, koska ajattelin, että jospa se saa pohjoistuulen mukana hajusta kiinni matkalla. Kutsuin sitten takaisin, kun huomasin, että olikin selvästi menossa ilmaisemaan kaukana olevaa pihaporukkaa. Käännyttiin kohti aluetta, ja vasta siinä vaiheessa huomasin itse maalimiehen. Koirakin sai vihdoin hajun, reagoi heti vahvasti ja teki ilmaisun.
Olihan kyllä vaikea paikka minulle ja opettavaiset olosuhteet. Kaikista vaikeinta oli ehkä ohjaajan kannalta se, että maalimiehen oli tarkoitus olla muualla kuin siellä missä oli. Samoin huomasin vältteleväni alueen lähellä olevaa rivitaloa, kun en halunnut ajaa koiraa ihmisten takapihoille. Tuulen suuntien havainnointi ”lennosta” koiran tarkkailun ja partioinnin lomassa oli myös hankalaa, kun metsän puolella tuuli pohjoisesta, kentällä metsän rajassa kävi itätuuli, kauempana kentällä taas tuuli pohjoisesta. Itätuuli painoi ilmeisesti maalimiehen hajua aika pitkälle länteen, koska koira sinne mieluusti hakeutui. Lännessä oli lisäksi iso kosteikko, joka saattoi vetää hajua aika kaukaakin.
Minulla maaston lukeminen on vielä aika heikkoa, kun kokemusta on lähinnä pistottamisesta. Paljon on siis opittavaa sillä saralla. Koira puolestaan tarvitsee selvästikin treenejä, joissa maalimies ei löydy heti. Nyt turhautuu ja ottaa välillä piehtarointitaukoja, kun on tottunut kolme kuukautta ilmaisutreeneissä löytämään aina heti. Koskaan aiemmin en ole samanlaista turhautumispiehtarointia siltä nähnyt, vaan on tullut selvästi uutena juttuna reipastempoisten ilmaisutreenien kylkiäisenä.
Positiivista oli, että heti hajun saadessaan koira reagoi ja toimii. Valeilmaisua hajun perusteella kokeilee varmaan toisenkin kerran, jos siihen tulee mahdollisuus. Radiopuhelimet on siis otettava käyttöön tai pelattava irtorullilla silloin, kun tiedossa on, että luvassa on jonkin verran kuljeskelua ja turhautumista ennen löytöä.
Loppuun vielä maalimiehen kuvaama videonpätkä yhdestä ilmaisun tekniikkatreenistä. Tältä se siis suurin piirtein etsittävän näkökulmasta näyttää, kun Hiisi löytää ja ilmaisee:
Hiisin ja Yolan blogi 