Aiemminkin olen tainnut kertoa, että Hiisi on siitä mainio saikutettava, että se ei rieku tai revi peliverkkareitaan. On siis helppo pitää levossa. Nooh, totuuden nimessä on myönnettävä, että viimeistään parin viikon kohdalla se alkaa yleensä vähän keppostella.
Jokusen hajuetsinnän olen sillä teettänyt kotipihassa, mutta muuten ollaan vain oltu ja tehty rauhallisia pikku köpöttelyjä. Treenittömän elämän vastapainoksi olen pyrkinyt ottamaan koiran mukaan kaikkiin mahdollisiin paikkoihin. Käytiin esimerkiksi autopesussa, kun hoksasin, ettei Hiisi ole sellaisessa vielä ollut. Lisäksi meillä on käynyt viime aikoina tavallista enemmän kyläilijöitä, joten sitäkin kautta koiruus on saanut päiviinsä piristystä. Välillä ajellaan autolla uusiin lenkkeilypaikkoihin uusia hajuja nuuskuttelemaan. Tässä jokunen kuva saikkuajan touhuista.
23.7.2014 22.04
xD Ahhhahaa!!! Hieman repesin viimeiselle kuvalle! Hiisi on osannut hienon Kerttu-imitaatio-ilmeen ottaa. 😀 Ja tuo kesätukka on messevä. Halkileikkaus-koira. 🙂
Pikaista paranemista Hissukalle. Paso on myös helppo levossa pidettävä, mutta alkaa pidemmän lomailun aikana ottaa itselleen tehtäviä vaivihkaa, joita en sille mielelläni soisi. Kuten 24/7 bodyguard sekä hälytysjärjestelmä, yleinen passipoliisi yms. pikku askaretta… 😉
24.7.2014 17.04
Kiitti vaan paranemistoivotuksista. Peukut pystyyn, että saatais haukkari kuntoon!
Meillä kans on keksitty jokunen lisätehtävä. Piha-aidan taakse parkkeeraajille voi esim. käydä ilmoittamassa, että ”BUH! Täällä asuu suuri ja hurjaluonteinen vahtikoira.” Toisaalta Hissukka on myös oikein mallikas pikku kotiapulainen, joka hakee mulle oma-aloitteisesti sukat sängyn alta, kun alan sinne suuntaan kurotella. On kivasti muutenkin apuna ja ”apuna” vähän siellä sun täällä. Innokkaana odottelen, että päästään taas treenaamaan, niin laantuu vähäsen sen auttamishalu…
Mukavaa kesän jatkoa Pasolle ja teidän poppoolle!