Maijan houkuttelemana päädyttiin sunnuntaina Hiisin kanssa Takkujen järkkäämälle agilityn alkeiskurssille. Päivällä oli järkyttävän kuuma, mutta ensimmäinen kerta oli niin iisiä, että se pidettiin helteestä huolimatta. Meidän lisäksi mukana olivat parsontyttö Ulpu ja belgipoika Nemo. Kaksi koirakkoa on vielä tulossa ensi viikosta alkaen, joten meillä on mukavan pieni ryhmä :).
Ekalla kerralla otettiin vähän suoraa ja kaartuvaa putkea sekä simppeli aitaeste niin, että niitä tuli lopulta kaksi peräkkäin. Hiisi ei oikein tykännyt helteestä, eikä palkaksikaan oikein kelvannut maksa eikä patukat. Eniten Hoo taisi tykätä siitä, kun sai maata varjossa kylmä pyyhe loimena selässä. Häiriötäkin se taas otti muista koirista aika lailla.
Putkeen lähetykset aloitettiin niin, että houkuttelin koiraa ensin putken toisessa päässä. Sitten vaikeutettiin niin, että minä ja koira olimme putken samassa päässä, ja lähetin koiran siitä.
Aitaestettä harjoiteltiin ensin yhdellä esteellä ja sitten kahdella peräkkäisellä. Este-sanaa Hoo ei tietenkään vielä osaa, ja se näkyi hitaina ja epävarmoina liikkeellelähtöinä. Lähti sitten kuitenkin minun perääni ja katsoi, mihin sitä ohjasin.
Tulipa taas todistettua, että Hiisi reagoi herkästi ohjaajan vartalon asentoihin. Kotona sitä on helppo ohjailla käsillä ja omilla asennoilla. Agilitykentälläkin se meni ensimmäisestä esteestä alkaen täsmälleen sinne, mihin minun hartiani suuntasivat
Ekan agitunnin jälkeen tuntuu siltä, että me ollaan ennemmin metsässä möyryäjiä kuin ratojen estetykkejä, mutta katsotaan nyt. Mukavaa touhuahan tuo oli, joten jatketaan harjoituksia :). Ensi sunnuntaina ei pitäisi enää helteenkään vaivata!
Keppimies pulikointihommissa.
Hiisin ja Yolan blogi 